Sutjakka silakka on ihan mun lempparikuvaus Sakusta. Se on sellanen helposti laumaan sujahtava luikku, muttei todellakaan näkymätön. Saku näkyy, mutta varsinkin kuuluu! Ja rajoja se kokeilee aivan epäshelttimäisen paljon. Siinä on kaveri, joka elää pilke silmäkulmassa sekä kieli poskella uusia koiruuksia suunnitellen. Uroksella riittää energiaa, muttei kovinkaan paljon kykyä keskittyä. Työmotivaatio Sakulla on onneksi kohdillaan, se helpottaa koulutusta. Samaten lelut, jotka tuo sille mitä suurinta iloa. Saku omaa hyvin vahvan paimennusvietin, mikä näkyy aivan sen jokapäiväisessä toiminnassa. Tämä on se koira, jonka annan naapurille lammasaitaukseen lainaan, koska hyvän vietin lisäksi  ihmissosiaalisuutensa ansiosta hieman vieraammankin ihmisen käskyt menevät perille. Kunhan toisella osapuolella riittää hermot kuunnella Sakun kommentteja ohjeisiin. Elämäniloisella shelttiherralla riittää riemua jaettavaksi vieraille koirille sekä ihmisille, arkuutta ei ole havaittavissa. Ihmisiä se rakastaa kyllä ihan yli kaiken, liekö syynä sitten se, että harva koirakaveri jaksaa temmeltään niin kauan kuin Sakulla riittäisi virta... ja ääntä.

"Piisku on meidän porukan päivänsäde. Se on aina ihan hullattoman hyvällä tuulella, eikä se juuri ota itseensä pahantuulisista nartuista tai yli-innokkaista uroksistakaan. Piisku posottaa aina menemään häntä huiskuen, ja tuo häntä saa melkein koko vartalon pyörimään vauhdissa mukana. Hän on meidän koirista se, joka on ensimmäisenä ovella vastassa, eikä se meinaa millään saada tervehdyksistä tarpeekseen. Piiskun kanssa ollaan treenattu paljon tokoa, ja sen palkkana on toiminut erittäin hyvin lelu. Se leikkii edelleen melko pentumaisesti, tykkää lähteä kunnialaukalle pallo suussaan ja innostuu leikistä aivan tuhottomasti. Niinkin paljon, että joskus häneltä tuntuu unohtuvan, mitä liikettä oltiinkaan tekemässä. Piiskun ihmis- ja lelurakkauden vuoksi tottelevaisuuden kouluttaminen onkin ollut sekä hauskaa että helppoa. Piiskun lempparijuttu maailmassa on autolla ajeleminen. Lenkille lähtiessä voin aistia siinä aina häivähdyksen pettymystä, kun se tajuaa, että tänään me vain kävelläänkin Volvon ohi. Eikä tänään päästäkään mölisemään turvallisesti auton takakontista kadun varrella tepasteleville koirille. Surku häviää kuitenkin nopeasti, kun Piisku törmää ensimmäiseen käpyyn pihan männyn juurella. Käpyleikki pelastaa päivän kuin päivän!" - Sparkle