PINTAA SYVEMMÄLLÄ...

"Olin haaveillut Hushin kasvatista jo pitkään. Silloiset rodut vain eivät oikein kolahtaneet minulle. Kun siis sain tietää Sirun hankkineen kasvatustoimintaa varten sk collien, tein heti selväksi kiinnostukseni pentueeseen. Ennen sitä olin vielä palloillut tämän muunnoksen ja pitkäkarvaisen välillä, mutta lopulta kasvattajan valinta sai ratkaisun aikaan. Olimme Sirun kanssa muutenkin paljon tekemisissä, joten tiesin voivani luottaa häneen ensimmäisen collieni kanssa. Valinta ei ollut kovin vaikea, sillä tiesin jo hakevani narttua pentua. Toiveissa oli myös blue merle. Pentueeseen syntyikin kaksi blue merleä, joista molemmat olivat narttuja. Sirun kanssa asiointi oli vaivatonta ja sain juuri sen pennun, joka kiinnosti minua. Tiesin kasvattajan panostavan erityisesti luonteeseen ja käyttöominaisuuksiin, joten odotin pennulta paljon. En kuitenkaan osannut odottaa sitä, että Hushin kasvatin myötä taloomme muuttaisi itse ikuinen ilo."

Jos Sipillä on joskus huono päivä, se näyttää sen kyllä sellaisella tavalla, etten ainakaan minä huomaa sitä. Sanonta "häntä heiluttaa koiraa" pitää niin paikkansa tämän kaverin kohdalla! Sipi on juuri sellainen koira, joka heiluttaa häntäänsä koko kehollaan. Joskus näyttää ihan siltä, että häntä hallitsee enemmän sitä, kuin mitä se hallitsee häntää. Ja se antenni muuten heiluu PALJON. Luultavasti enemmän, kuin mitä se on paikoillaan. Vaikka Sipin iloinen luonne on ihana lisä laumaamme, on siinä toki pieniä haittapuoliakin. Joskus iloisuus kääntyy turhaksi hösötykseksi ja narttu alkaa käymään muiden koirien hermoille. Noh, ehkä silloin tällöin myös minun hermoilleni. Toki siitä on myös joskus haittaa treeneissä sekä kisakentillä. Sipin työmotivaatio on korkea, mutta se kuumuu herkästi. Nuoruus tuo omat haasteensa, mutta kaiken häsellyksen keskellä Sipistä löytyy loistavan harrastuskaverin liekki. Se ei ota nokkiinsa epäonnistumisista tai jämäkämmästä komennuksesta. Se on kyllä tottelevainen, ei osaa vain aina ihan hillitä viretilaansa. Oppii nopeasti ja osaa soveltaa oppimaansa. Energiaakin riittää melkoisen paljon, eikä Sipi väsähdä herkästi. Ei ainakaan fyysisiä suortuksia tehdessään. Sen väsyttäminen vaatii enemmän henkistä aktivointia. Sipi on suhteellisen avoin ja villi. Siltä löytyy jonkinverran viettiä paimentamiseen ja kova ääni, jota se tykkää varsinkin innostuessaan käyttää kaikkeen mikä liikkuu. Ihmisiin Sipi suhtautuu kuin jokainen olisi sen paras kaveri. Neidin iloinen ja vauhdikas tervehdys voikin saada vieraat hieman säikähtämään. Tutut ovat siitä vain mielissään. Tädtä syystä Sipi ei ole kuitenkaan kovin hyvä yhdistelmä pienten lasten seurassa. Se pistää ne nanosekunnissa nurin. Koiria kohtaan narttu on onneksi hieman maltillisempi. Se lähestyy vieraita koiria sopivan varoen ja osaa tulkita kenet kannastaa haastaa leikkiin ja ketä ei. Vanhemmalla iällä se on kartuttanut aika vahvan kunnioituksen vanhempia koiria kohtaan ja luultavasti parin ikävän kokemuksen seurauksena kiertää erityisesti vanhat nartut kaukaa. Oman ikäiset kaverit ovat enemmänkin sen mieleen.